Sunday, 24 October 2010

suvi kinos

Rakastan vakavia kirjoja. Monisatasivuisia ranskalaisia klassikoita, tarinoita Ahganistanin sodasta ja suomalaisista päihdelapsuuksista. Mutta aina välillä on kiva lukea jotain vähän kevyempää; sellaista, joka saa nauramaan. Suvi Kinos on siihen aika hyvä valinta.

Vilkaisin nopeasti Jukka Parkkisen nettisivua, ja muistan jotkut kirjoista nimeltä. Olen varmaan lapsena lukenut niistä joitakin, mutta Suvi Kinoksen löysin vasta nyt, yhden kirjakaupan mummon suosittelemana. Nämäkin kirjat ovat tainneet kiertää melkein koko kirjakaupan henkilökunnan ja syystä. En oikein tiedä, minkä ikäisille lukijoille Kinokset on tarkoitettu. Ne ovat sen verran siistejä, että lapsilukijoillekin niitä varmasti voi suositella. Toisaalta aika monet vitseistä aukeavat varmasti vasta vähän kypsemmällä iällä. Varmasti mainioita kirjoja perheisiin, joissa vanhemmat lukevat ääneen lapsille - kummallekaan ei tule tylsää.

Suvi on pieni tyttö, jonka vanhemmat ovat kuolleet kolarissa ja joka erinäisten mutkien kautta päätyy viiden professorienonsa hoiviin. Enoja on alun perin ollut seitsemän, mutta kaksi heistä on hukkunut kotijärveen. Kuoleet enot seuraavat Suvin polkuja vanhasta suojelusenkelitaulusta tuttuina hahmoina, mutta kirjoissa ei siis alun alkaenkaan yritetä paeta todellista, joskus kovaakin elämää.

Enot, jotka ovat saaneet nimensä Jaakobin poikien mukaan (mistä aiheutuu sekannuuksia esimerkiksi Suvin pyhäkouluvuosina), matkustelevat ja tekevät tiedettä, juopottelevat ja sekoilevat naisten kanssa. Suvi kasvaa siinä sivussa sanavalmiiksi tytöksi, joka hyvin pian alkaa huolehtia enoistaan enemmän kuin he Suvista. Suvi saa kuitenkin olla lapsena ja vieläpä enojensa pikku prinsessana varsin kauan.

Olen lukenut Kinoksista vasta kaksi ensimmäistä (Suvi Kinoksen seitsemän enoa ja Suvi Kinos ja puuttuva rengas) mutta haluan kyllä kuulla Suvin tarinasta lopunkin. Parkkinen kirjoittaa oivaltavasti ja lukuisat sanaleikit lämmittävät tällaisen fennofiilin mieltä. Juuri tällaisia kirjoja lapsille kuuluisikin lukea, eikä mitään yhdentekevää lässytystä.




I love serious books, thick French classics, book about Afghanistan and Finnish children living with alcoholic parents. But sometimes it's good to read something light; something that makes you laugh. Stories about Suvi Kinos and her seven uncles are those kind of books - even though the main character is a little girl who've lost her parents in a car accident. A typical Finnish book one might say - the world is never just happy. But the language is thrilling and the books suit both adults and kids.

No comments:

Post a Comment