riikan kirjahylly on kodin sydän

Ehdin vihdoin järjestämään kirjahyllyni uuteen uskoon muuton jäljiltä. Veljeni asui asunnossani poissa ollessani, joten kirjatkin saivat odottaa täällä, mutta järjestys ei ollut pysynyt ihan samana... Ja varmaan siksi koti ei ole tuntunut oikein kodilta.

Tänään ehdin käydä läpi vasta (olo-/makuu-/työ-/ruokailu-)huoneessani olevan hyllyn, jossa on suurin osa suomen- ja muunkielisistä romaaneista ja sitten sarjakuvat, runot ja muut isot ja kauniit kirjat. Eteisessä on toinen hylly, jossa ovat ainakin pokkarit, lastenkirjat ja tieto- ja koulukirjat. Siinä on oikeastaan vielä suurempi savotta, mutta koska se hylly tosiaan on eteisessä piilossa, en murehdi siitä ihan yhtä paljon.

Päähuoneessani oleva kirjahylly on sen sijaan varmaan kotini rakkain huonekalu, mummon perintölipastoa lukuunottamatta. Ja vaikka alahyllyjen isot kirjat ovat vielä muuttolaatikoissa tai sikinsokin lattialla, ylähyllyt näyttävät jo kauniilta ja rakkaimmat kirjani katselevat minua lempeinä. Perityt klassikot ja uusintapainokset ylähyllyllä, keltaisen kirjaston kirjat yhdessä ryhmässä. Hemingway ja Coelho rinta rinnan. García Márquezin vieressä on itseoikeutetusti uusin nobelisti Maria Vargas Llosa. Katuvarpuset on päässyt hienoon seuraan Mukan, Lindgrenin, Nabokovin ja Kunderan viereen. Sellaiseen seuraan minäkin joskus haluaisin.

I finally re-arranged my prettiest bookshelf. All my Hemingways next to all my Coelhos. The newest Nobel Prize winner Mario Vargas Llosa with an older and more experiensed one, next to García Márquez. Carcaterra's Sleepers in a good company: on the same corner with Timo K. Mukka, Astrid Lindgren, Vladimir Nabokov and Milan Kundera. That's a place I'd like to end up one day.