ikuinen rakkaus

Naputtelen tämänkin samalla innolla valmiiksi, niin voin sitten loppuillaksi mennä tonne sängylle löhöilemään ja lukemaan lisää kirjoja. Onneksi tuli tuo aakkosteksti tuohon väliin, koska tämä saattaa kuulostaa ihan samalta kuin Swann-teksti.

Luin siis McEwania. Olen lukenut yhden hänen kirjoistaan aiemmin, muistaakseni Rannalla. Kuten aina, hyllyssä odottaa muutama muukin, mutta Ikuiseen rakkauteen tartuin yksinkertaisesti siksi, että se oli pokkarina. No, en tiiä oisko pitäny. En tykännyt koko kirjasta, en yhtään. Minulla on sellainen kuva, että McEwankin on ihan hyvä kirjailija ja hänelläkin on sana hallussaan. (Nämäkin) kirjat kannattaisi kuulemma lukea englanniksi, mutta kun en aiemmin ollut lainkaan niin tarkka alkukielisyydestä niin suurin osa hyllyissä makaavista kirjoista on käännöksiä. Ehkä kokeilen joskus, auttaako se kielen vaihtaminen. Tai jos vielä tykästyisin noihin muihin.

En tykännyt alusta, sen ennakoivasta ja samalla pihtailevasta tyylistä. En tykännyt päähenkilöistä. En tykännyt juonesta, josta melkein arvasin miten käy ja lopulta olin sittenkin väärässä. En olisi pitänyt kummastakaan ratkaisusta. En pitänyt lopussa olevasta potilaskertomuksesta. Ja minä, minä pidän kirjoista, joissa kerrotaan sekoavista ihmisistä ja mielen hajoamisesta. Olen minä sen ennenkin sanonut. No, tästä en pitänyt. Loppuun luin kyllä.

Violet piti.

Niin, ja Ian McEwan kuuluu tietysti juuri Shieldsin kanssa siihen samaan sarjaan, joka puolet kirjastaan brassailee sillä, miten paljon on itse lukenut. No, täytyy sanoa, että nämä kaksi kirjaa saivat minut kyllä kiinnostumaan Keatsista.

"Niin tietysti. Miksi minä en sitä keksinyt? Minkä takia en ylimalkaa ajatellut tällä lailla? Rakkautta me tarvitsimme. Olin yrittänyt kieltää itseltäni jopa hänen kätensä kosketuksen jotenkin siinä luulossa, että hellyydenosoitukset olisivat sopimatonta riehakkuutta kuoleman kasvojen edess. Jotain sellaista, johon voitaisiin palata sitten myöhemmin, kun puhumiset oli puhuttu ja tosiasiat kohdattu. Clarissa oli saanut aikaan siirtymän olennaisuuksiin."



enduring love

One more so that I can spend the rest of the night laying on my bed and reading more. It's good that I wrote about the alphabet because this might sound similar than my words about Swann.

So, I read McEwan. I've read one of his books before, I think it was the On Checil Beach. As always I have few of his books waiting but this time I chose Enduring love. I guess I shouldn't have. I have the impression that McEwan is a good writer. I've been told that I should read him in English but because before I prefered the Finnish versions I have a lot of translated books. Maybe I'll try one day if the language makes a difference. Or if I'll like more those other books.

This one I didn't like. I didn't like anticipatory and yet skimping opening. I didn't like the characters. I almost knew how the book would end but finally I was wrong. I wouldn't have liked any of the possible endings. And I didn't like the casebook in the end. And I, I do like books about people going insane. I've told you that already. Well, this one I didn't like. I read it through anyway.