07 aliarvostetuin kirja

Odottelin muutaman päivän, jos mieleen olisi vaikka juolahtanut jotain muutakin. Tämä(kin) on vaikea, vaikka seuraavaan kohtaa löytyisi useampikin kirja vaikka saman tien. Otan tähän nyt sen, mikä ensimmäisenä tuli mieleen jo pari päivää sitten. En tiedä, voiko Finlandia-ehdokkaana ollutta kirjaa varsinaisesti sanoa aliarvostetuksi (no, eihän se kuitenkaan voittanut), mutta minun valintani aivan liian aliarvostetuksi kirjaksi on Olli Jalosen 14 solmua Greenwichiin.

Jalosen toiseksi uusin kirja siis tosiaan oli Finlandia-ehdokkaana syksyllä 2008, mutta sen jälkeen se on tunnuttu unohtaneen. Jalonenhan julkaisi viime vuonna uudenkin kirjan, Poikakirjan jota on kyllä myös kehuttu. Minusta Jalonen (tai ainakin tuo Greenwich, koska muita hänen teoksiaan en ole ehtinyt - enkä raaskinut - vielä lukea vaikka niitä hyllyssä onkin odottamassa) ansaitsisi vilpitöntä ja loppumatonta suitsutusta ja kaikkien pitäisi lukea hänen kirjojaan.

Itse luin Greenwichin tammikuun 2009 ensimmäisinä päivinä, hiljaisella mökillä keskellä lumihankia ja tähtitaivaan alla. En malttanut laskea kirjaa hetkeksikään käsistäni (olin mökillä poikaystäväni kanssa, enkä ollut nähnyt häntä pariin kuukauteen ilmielävänä ja silti kirja vei voiton... no, kyllä se erokin sittemmin tuli), vaikka siihen olikin aluksi hieman vaikeaa päästä sisään. En myöskään ymmärtänyt ihan kaikkea, mitä kirjassa tapahtui tai miksi, mutta mysteerit olivat ehdottomasti yksi osa kirjan viehätystä. Vielä en ole uskaltanut tarttua kirjaan uudelleen, mutta aion kyllä.

Siis, lukekaa tämä! Kansikin on niin kaunis.