tag:blogger.com,1999:blog-48130274561671344512024-03-19T13:21:19.431+01:00prinsessa retoriikkaelle lit tout ce qu'elle trouve, des récits, de la poésie, de la philosophie et des romans pleins de sornettesRiikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.comBlogger63125tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-9447407307190886322011-05-09T20:58:00.003+02:002011-05-09T21:45:32.670+02:0007 aliarvostetuin kirja<span style="font-style:italic;">Odottelin muutaman päivän, jos mieleen olisi vaikka juolahtanut jotain muutakin. Tämä(kin) on vaikea, vaikka seuraavaan kohtaa löytyisi useampikin kirja vaikka saman tien. Otan tähän nyt sen, mikä ensimmäisenä tuli mieleen jo pari päivää sitten. En tiedä, voiko Finlandia-ehdokkaana ollutta kirjaa varsinaisesti sanoa aliarvostetuksi (no, eihän se kuitenkaan voittanut), mutta minun valintani aivan liian aliarvostetuksi kirjaksi on Olli Jalosen 14 solmua Greenwichiin. <br /><br />Jalosen toiseksi uusin kirja siis tosiaan oli Finlandia-ehdokkaana syksyllä 2008, mutta sen jälkeen se on tunnuttu unohtaneen. Jalonenhan julkaisi viime vuonna uudenkin kirjan, Poikakirjan jota on kyllä myös kehuttu. Minusta Jalonen (tai ainakin tuo Greenwich, koska muita hänen teoksiaan en ole ehtinyt - enkä raaskinut - vielä lukea vaikka niitä hyllyssä onkin odottamassa) ansaitsisi vilpitöntä ja loppumatonta suitsutusta ja kaikkien pitäisi lukea hänen kirjojaan. <br /><br />Itse luin Greenwichin tammikuun 2009 ensimmäisinä päivinä, hiljaisella mökillä keskellä lumihankia ja tähtitaivaan alla. En malttanut laskea kirjaa hetkeksikään käsistäni (olin mökillä poikaystäväni kanssa, enkä ollut nähnyt häntä pariin kuukauteen ilmielävänä ja silti kirja vei voiton... no, kyllä se erokin sittemmin tuli), vaikka siihen olikin aluksi hieman vaikeaa päästä sisään. En myöskään ymmärtänyt ihan kaikkea, mitä kirjassa tapahtui tai miksi, mutta mysteerit olivat ehdottomasti yksi osa kirjan viehätystä. Vielä en ole uskaltanut tarttua kirjaan uudelleen, mutta aion kyllä.<br /><br />Siis, lukekaa tämä! Kansikin on niin kaunis. <br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQBgSEx2IlfxooBtaOzxvnj4kUML-kjs5XmK7tbzigI4aGIXDF8tg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 189px; height: 267px;" src="http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQBgSEx2IlfxooBtaOzxvnj4kUML-kjs5XmK7tbzigI4aGIXDF8tg" border="0" alt="" /></a></span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-13118968856078625322011-05-06T09:24:00.003+02:002011-05-06T10:31:03.665+02:0006 kirja, joka tekee minut surulliseksi<span style="font-style:italic;">On aika montakin sellaista kirjaa, jotka tekevät minut surulliseksi. Olen sosiaalipoliitikko ja teen gradua ihmiskaupasta, joten voisin nimetä tähän vaikkapa melkein minkä tahansa oppikirjan. Elämäkertoja en usein lue, mutta tykkään muuten melankolisista kirjoista (ja elokuvista), joten olen itkenyt aika monen romaaninkin kanssa. <br /><br />Kaikkien aikojen surullisin kirja - tai tarina - on kuitenkin ehdottomasti H. C. Andersenin Pieni tulitikkutyttö. Minulla on iso vanha Andersenin satukirja (Andersenin kootut sadut ja tarinat I, kolmas painos on vuodelta 1956 ja kirja on kai äitini peruja), josta lapsena aina luettiin iltasatuja. Tulitikkutyttöä ei koskaan saanut lukea iltaisin, koska siitä tuli niin paha mieli, etten saanut nukuttua. Kyllä tuon pikkutytön kohtalo vieläkin vähän kuristaa kurkkua, vaikka satu tavallaan päättyykin onnellisesti. Ehkä juuri Tulitikkutyttö teki minusta sosiaalipoliitikon... Tai ainakin sai rakastamaan vähän surullisia loppuja. </span><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSjIrUDVzOI5zwEjUQsCfRQGlDfx-YF9ZgCDiKl2bqb8mX8O01xMQ"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 284px; height: 178px;" src="http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSjIrUDVzOI5zwEjUQsCfRQGlDfx-YF9ZgCDiKl2bqb8mX8O01xMQ" border="0" alt="" /></a>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-3391308830594790702011-05-02T15:15:00.004+02:002011-05-02T15:20:02.602+02:0005 kirja, joka tekee minut onnelliseksi<span style="font-style:italic;">Tänään minut tekee onnelliseksi Timo K. Mukan Näin hetki sitten ketun. Olen rakastanut Mukkaa lukioikäisestä, kun ensimmäisen kerran sain Koiran kuoleman käteeni. Luulin jo, että minulla on hyllyssäni kaikki Mukat, kun törmäsin tuohon uuteen kokoelmaan jossain kirjablogissa (en harmikseni enää muista missä, tekisi mieli kiittää). Ja tänään se sitten käveli WSOY:llä minua vastaan! Otin mukaan, samoin kuin yhden Waltarin ja Otavalta vielä Mellerin runot... <br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRTimEulvlycOWgl5P-GRIHuETK6hKLrpcvtHLH82b7UnEpgx7LrA"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 210px; height: 240px;" src="http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRTimEulvlycOWgl5P-GRIHuETK6hKLrpcvtHLH82b7UnEpgx7LrA" border="0" alt="" /></a></span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-50455617283631324762011-04-28T14:37:00.007+02:002011-05-02T15:15:03.008+02:0004 lempikirjani lempikirjasarjastani<span style="font-style:italic;">Hups, muutama viikko vierähti tässä kolmosen ja nelosen välissä... Oikeastaan ihan siksi, että tämä neloskysymys tuntui niin pirun vaikealta. En oikein osannut päättää lempikirjasarjaanikaan tuossa edellisessä kysymyksessä, joten on vähän mahdotonta lempikirja siitä lempparisarjasta...<br /><br />Mutta sitten muistin vielä yhden lempparisarjan, joka on vähän nolo ja aika kulunut, mutta kyllä minäkin siihen hurahdin aikanaan. Kyseessä on tietysti Edwardin ja Bellan rakkaustarinasta ja siinä sivussa vampyyreista ja ihmissusista ja mitä niitä on kertova Twilight. Olen lukenut kirjat (1 - 4) vain yhteen kertaan, mutta ainakin ensimmäisen ja toisen voisin joskus lukaista uudelleenkin. Kolmososa oli minusta aika mitäänsanomaton ja nelonen menikin sitten jo ihan liian pitkälle. Ne kolme leffaakin olen nähnyt, kaksi ekaa kai useammankin kerran. Nyt olen yrittänyt lueskella muita vampyyrikirjoja, mutta millekään en ole vielä syttynyt samalla tavalla. <br /><br />Lempikirjani tästä sarjasta on ehdottomasti sarjan kakkososa Uusikuu. Aluksi en tykännyt siitä yhtään, koska tykkään (ja tykkäsin erityisesti silloin) Edwardista paljon enemmän kuin Jacobista, mutta Uusikuu on noista kirjoista ehdottomasti parhaiten kirjoitettu. Bellan repivää surua on kuvattu todella hienosti ja todellisesti. <br /><br />Leffassakin oli hyvät puolensa...</span><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://t3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRG0yIDz5Fu80r3fo_aRGZ0seWRDxhOYH6g4vgp7boA1h6nzfEzRw"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 250px;" src="http://t3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRG0yIDz5Fu80r3fo_aRGZ0seWRDxhOYH6g4vgp7boA1h6nzfEzRw" border="0" alt="" /></a>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-46040791952034970842011-04-06T22:22:00.006+02:002011-05-02T15:15:18.390+02:0003 lempikirjasarjani<span style="font-style:italic;">Oho, unohdin eilen kokonaan vastata päivän haasteeseen... Tää venyy mulla varmaan jonnekin kesäkuulle, mutta ei kai tässä niin kiire ole. <br /><br />Tähän kysymykseen on myös hankala vastata. Lapsena luin paljonkin kaikkia sarjoja Annoista Sweet Valley High -kirjoihin ja silloin oli tärkeää saada lukea kaikki saman sarjan kirjat. Aikuisena olen kyllä mieltynyt moneen kirjailijaan ja useammilta lukenut koko tuotannon, mutta ehkä aikuisille tehdään sitten vähemmän ihan silkkoja kirjasarjoja. <br /><br />Anna-kirjat olivat kyllä lapsena ehdottomasti yksiä suosikkeja, samoin Tiinat. Tykkäsin monista muistakin, niin kuin noista edellä mainituista Ninnoista ja vaikka Lehtisen Mirkka-kirjoista. <br /><br />Yksi vähän vanhemman iän suurimmista suosikeistani on Taru sormusten herrasta -trilogia, se kai voidaan laskea kirjasarjaksi? Siihen vielä löyhästi liittyvät Hobitti ja Silmarillion, joka minulla on muuten vielä lukematta... <br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://lotro-wiki.com/images/3/37/Middle_Earth.jpg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 350px; height: 230px;" src="http://lotro-wiki.com/images/3/37/Middle_Earth.jpg" border="0" alt="" /></a></span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-28531739077201182962011-04-04T20:02:00.003+02:002011-04-04T20:11:27.658+02:00kellokosken prinsessa<span style="font-style:italic;">Katsoin viikonloppuna Ilkka Raitasuon ja Terhi Siltalan Kellokosken prinsessa -kirjan pohjalta tehdyn elokuvan Prinsessa. Kirjahan on Kellokosken ja Nikkilän mielisairaaloissa vuosikymmeniä asuneen Anna Lappalaisen elämäkerta, joka on koottu Lappalaisen tunteneiden kertomuksista ja virallisista asiakirjoista. Lappalainen oli tullut lapsuudessaan äitinsä hylkäämäksi, häntä oli palloteltu sijaiskodista toiseen ja hän kärsi muun muassa suuruusharhoista. Lappalainen kuvitteli olevansa prinsessa Buckinghamin palatsista ja mielsi mielisairaalan omaksi hovikseen antaen kanssaihmisilleen lukuisia arvonimiä.<br /><br />Elokuva perustuu myös Lappalaisen elämään, mutta oli kirjaa fiktiivisempi ja enemmän tarinan omainen. Jos on oikeasti kiinnostunut Anna Lappalaisen elämästä ja varsinkin suomalaisen mielenterveystyön historiasta, kannattaa ehdottomasti lukea tuo kirja. Elokuvassa Annan elämästä annetaan vähän turhankin romantisoitu kuva, kirjassa puolestaan painotettiin sitä, että vaikka Anna harhoissaan eli varmasti onnellisempana kuin monet muut mielisairaat, ei hänen elämänsä kuitenkaan mitään ruusuillatanssimista ollut. Joka tapauksessa, elokuva oli minusta myös hyvä ja ehdottomasti katsomisen arvoinen (vaikka näinkin seuraavana yönä lobotomia-painajaisia...). Suurin ansio onkin ehkä se, että mielisairauksista voidaan edes jollain tasolla Suomessa puhua, vieläpä varsin lempeästi ja ymmärtävästi. </span><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRmL7X8OeB7trwzFpM1NHfRDqc04n2jyE_A_O9UrYnZfiFlwBiz"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 237px; height: 209px;" src="http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRmL7X8OeB7trwzFpM1NHfRDqc04n2jyE_A_O9UrYnZfiFlwBiz" border="0" alt="" /></a>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-52980740257256391522011-04-04T18:25:00.004+02:002011-04-04T18:33:32.159+02:0002 kirja, jonka olen lukenut enemmän kuin kolme kertaa<span style="font-style:italic;">Ensimmäisenä mieleeni tuli Pikku prinssi, yksi kaikkien aikojen suosikeistani. Luin Pikku prinssin ensimmäistä kertaa vasta joskus teini-iässä, mutta sen jälkeen se onkin kulkenut tiiviisti matkassani. Hyllyssä minulla on kirjasta ranskankielinen, englanninkielinen ja kaksi suomenkielistä versiota sekä Pariisista ostettu äänikirja, jossa on katkelmia tarinasta ranskaksi. Olen antanut kirjaa lahjoiksi ja lukenut sitä iltasaduksi. Usein luen kirjasta vain pienen pätkän, yhden luvun tai muutaman virkkeen, mutta on se joitain kertoja tullut luettua kannesta kanteenkin. <br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTShx3Md2mC44O61UwZ-5ssGjD6JvQCfypNivRcu4SyQHVe4vkC1g"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 350px; height: 230px;" src="http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTShx3Md2mC44O61UwZ-5ssGjD6JvQCfypNivRcu4SyQHVe4vkC1g" border="0" alt="" /></a><br />On varmasti myös joitain tyttökirjoja, jotka olen lukenut enemmän kuin kolme kertaa. Rakastin nuorena Taru Mäkisen Ninna-kirjoja, joista minulla on omanakin kirjaston poistomyynnistä ostetut Ninnan musta pilvi ja Ninnan sininen kevät, ne olen lukenut niin monta kertaa, etten pysy laskuissa mukana. Myös monet Tuija Lehtisen kirjat on tullut luettua kerta toisensa jälkeen, ainakin Ikkunaprinsessa ja Asvalttisoturi, jotka nekin löytyvät omasta hyllystä. <br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://t3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSy5_znk0EUnkWZyoj6JpH24IKF5fR80-m7CIqR0ZEGsqPJ3sgP"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 200px; height: 300px;" src="http://t3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSy5_znk0EUnkWZyoj6JpH24IKF5fR80-m7CIqR0ZEGsqPJ3sgP" border="0" alt="" /></a><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTecxqnArS5uUfA71Qd3KHc6w439ntEdM3JO0Sze5f2aheawTuB"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 200px; height: 300px;" src="http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTecxqnArS5uUfA71Qd3KHc6w439ntEdM3JO0Sze5f2aheawTuB" border="0" alt="" /></a></span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-11857850323318244072011-04-03T15:59:00.003+02:002011-04-04T18:25:07.383+02:0001 paras viime vuonna lukemani kirja<span style="font-style:italic;">Pikaisen laskun mukaan luin viime vuonna 50 kirjaa, jätin luvusta pois pelkästä pakosta luetut koulukirjat. Silmäilin listaa ja vaikka siinä onkin monta hyvää kirjaa (valitettavasti myös useampi huono...), kaksi kirjaa nousee ehdottomasti yli muiden. <br /><br />Ensimmäinen on Vladimir Nabokovin Lolita, jonka luin keväällä Pariisissa alkuperäiskielellä eli englanniksi. Nabokovhan oli oikeastaan kolmikielinen ja taisi englannin lisäksi ranskan ja venäjän. Minulla on Lolita myös suomeksi ja taidan käännöksenkin jossain vaiheessa lukea, koska Nabokovin englanti on yksinkertaisesti niin kiemuraista ja haastavaa, etten todellakaan tajunnut kaikkia hienouksia ainakaan ensimmäisellä lukukerralla. Alkuteoksenkin luen siis varmasti joskus uudestaan. On kiinnostavaa myös nähdä, miten hyvin suomentaja on työssään onnistunut.<br /><br />Parasta kirjassa on ehdottomasti kieli, mutta eipä kirjan tarinakaan ihan tavanomainen ole. Minun oli välillä vaikeaa ymmärtää kirjan päähenkilön Humbert Humbertin pakkomielteen syvyyttä eikä kirja muutenkaan ole helpoin luettava ja ymmärrettävä.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://www.susiebmag.com/wp-content/uploads/2011/03/lolita-1-1024.jpg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 300px; height: 200px;" src="http://www.susiebmag.com/wp-content/uploads/2011/03/lolita-1-1024.jpg" border="0" alt="" /></a><br /><br />Toinen viime vuoden parhaista kirjoista oli Finlandia-ehdokkaaksikin valittu Markus Nummen Karkkipäivä. Lastensuojelun kipukohtiin tarttuva kirja on sosiaalipoliitikolle melkein pakkoluettava, mutta soisi siihen muidenkin tarttuvan. Kirjan intensiteetti oli niin vahva, etten uskaltanut lukea kuin muutaman sivun kerrallaan. Koko ajan pelkäsin jotain pahaa. Tarina oli todella taitavasti rakennettu ja aihevalinnasta Nummi ansaitsee pelkkiä ruusuja. <br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQg04VGrYCmUJ5Vs2ctOKNIrGoe66mra2YqHTcpUsyOWqwaKKEw"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 200px; height: 300px;" src="http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQg04VGrYCmUJ5Vs2ctOKNIrGoe66mra2YqHTcpUsyOWqwaKKEw" border="0" alt="" /></a></span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-84343946266804418172011-04-03T15:52:00.003+02:002011-04-04T18:25:07.385+02:0030 x haaste<span style="font-style:italic;">Olen usein vähän hidas, varsinkin uusien asioiden kanssa. Huomasin <a href="http://psrakastankirjoja.blogspot.com/2011/03/30-days-of-books-haaste.html">Saran bongaaman</a> 30 päivän haasteen vasta, kun huhtikuu oli jo alkanut. Mietin vielä hetken, jaksaisinko osallistua mutta houkutus oli näköjään liian suuri. Ehkä yritän vastata kaikkiin kohtiin huhtikuussa tai sitten jatkan ensi kuun puolelle. Tässä kuitenkin eri päivien haasteet (suomensin haasteet, koska se tuntuu minusta luontevammalta - osa suomennoksista saattaa tosin olla vähän kökköjä): <br /><br />01 Paras viime vuonna lukemani kirja<br />02 Kirja, jonka olen lukenut enemmän kuin kolme kertaa<br />03 Lempikirjasarjani<br />04 Lempikirjani lempikirjasarjastani<br />05 Kirja, joka tekee minut onnelliseksi<br />06 Kirja, joka tekee minut surulliseksi<br />07 Aliarvostetuin kirja<br />08 Yliarvostetuin kirja<br />09 Kirja, johon rakastuin vaikka aluksi luulin, etten pitäisi siitä<br />10 Lempiklassikkokirjani<br />11 Kirja, jota inhosin<br />12 Kirja, jota rakastin ennen mutten enää<br />13 Lempikirjailijani<br />14 Lempikirjani lempikirjailijaltani<br />15 Lempimieshenkilöni<br />16 Lempinaishenkilöni<br />17 Lempisitaattini lempikirjastani<br />18 Kirja, johon petyin<br />19 Paras filmattu kirja<br />20 Paras romanttinen kirja<br />21 Lapsuuteni lempikirja<br />22 Lempikirjani, jonka omistan<br />23 Kirja, jonka olen halunnut lukea kauan, mutten vieläkään ole lukenut<br />24 Kirja, jonka toivoisin useamman ihmisen lukevan<br />25 Kirjallinen hahmo, johon samastun eniten<br />26 Kirja, joka muutti mielipidettäni<br />27 Yllättävin juonenkäänne tai lopetus<br />28 Lempiotsikkoni<br />29 Kirja, jota kaikki inhoavat, mutta josta itse pidän<br />30 Kaikkien aikojen lempikirjani<br /><br />Haasteessa ovat Saran lisäksi mukana ainakin <a href="http://luettuasaso.blogspot.com/">Sanna</a>, <a href="http://luminenomena.blogspot.com/">Katja</a> ja <a href="http://kirjanurkkaus.blogspot.com/">Zephyr</a>.</span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-68646118385503555052011-03-23T22:09:00.004+01:002011-03-23T22:35:54.813+01:00cecilia samartin<span style="font-style:italic;">Kirjakaupan tyttönä pääsee usein aika vähällä vaivalla ja puolipakostakin tapaamaan niitä kirjailijoita, joiden kirjoja on tarkoitus myydä. Kirjailijavieraita on ainakin kolmenlaisia: ensiksikin ovat ne, jotka hymyilevät sitä leveämmin, mitä tärkeämmän ihmisen kanssa puhuvat (mm. Anna-Leena Härkönen) - kirjakaupan tytöt eivät yleensä kuulu kovin tärkeisiin... Sitten on Sofi Oksanen, joka on aina yhtä kylmäkiskoinen kaikkia kohtaan. Siitä ei ehkä tule kovin hyvä mieli, mutta ainakin se on rehellistä ja tasapuolista. Kolmas ryhmä on suosikkini: kirjailijat, jotka aidosti arvostavat lukijoitaan ja kirjojensa myyjiä, eivät pidä itseään erityisinä staroina eivätkä muita parempina. Näitä ovat ainakin Outi Pakkanen ja Virpi Hämeen-Anttila. Ja sitten tietysti Cecilia Samartin.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsDNTVF1jc_AGpqKGcStwS1eXp0RbDhvHrp0FkB6ngpgmjr1oppmdycw8ReDs2AagV8Fy8dALXHbUwHCU6TGHRAbffFL2ME8pA-rNQntejHTGXbLGDmD45437xla2zx-ZV6mt0nUrgRjQ/s1600/DSCN0496.jpg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 240px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsDNTVF1jc_AGpqKGcStwS1eXp0RbDhvHrp0FkB6ngpgmjr1oppmdycw8ReDs2AagV8Fy8dALXHbUwHCU6TGHRAbffFL2ME8pA-rNQntejHTGXbLGDmD45437xla2zx-ZV6mt0nUrgRjQ/s320/DSCN0496.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5587391514980486690" /></a><br /><br />Samartin on parhaillaan Suomessa vierailulla ja kävi eilen esittelemässä Noraa&Aliciaa minun työpaikallani. Tupa ei ollut täynnä niin kuin suosituimpien vieraiden aikaan, mutta porukkaa oli juuri sopivasti ja sekä kirjailija että kuulijat tuntuivat viihtyvän. Samartin osasi ottaa yleisönsä huomioon todella lämpimästi ja pohti jo ennen esitystä muun muassa sitä, haluaako yleisö että haastattelu käännetään suomeksi. Hän hymyili aidosti, jaksoi vastata kysymyksiin ja jutella jokaiselle, joka kävi hakemassa nimirkijoitusta. Hän jaksoi myös puhua Karjalasta, vaikka on varmaan kuullut siitä kyllästymiseen asti... Samartin oli lämmin ja ystävällinen, muttei ollenkaan jenkeille tyypilliseen ulkokultaiseen tapaan, vaikka onkin kasvanut Yhdysvalloissa. <br /><br />Pidin kyllä Norasta&Aliciasta jo ennen kirjailijan tapaamistakin, mutta jotenkin kirjaan tuli vielä syvempi sävy eilisen tapaamisen jälkeen. Samartin puhui siirtolaiselämästä hyvin koskettavasti ja tällaiseen maahanmuuttajaintoilijaan se tietysti upposi. Kirjailija kertoi syntyneensä Kuubassa, mutta joutuneensa pakenemaan perheensä kanssa ollessaan vain yhdeksän kuukauden ikäinen. Sen koommin Samartin ei ole kotimaataan nähnyt, ja vaikka tunteekin juurensa hyvin (Nora&Alicia perustuu kirjailijan omien sanojen mukaan kokonaan tosikertomuksille) ei kuitenkaan tunne kotimaataan lainkaan. Loputon ikävä vihlaisi jotenkin omaakin sydäntä ja teki Kuuban tilanteen taas vähän todellisemmaksi, niin kuin Nora&Aliciakin. Minusta Kuubassa on aina ollut jotain hyvin myyttistä ja romantisoitua, mutta tosiasiahan on, että maa on raunioina ja siellä on vallinnut vuosikymmeniä diktatuuri, jolle ei vieläkään näy ihan varmaa loppua. En ole mikään Kuuba-asiantuntija, mutta minulle ainakin tekee ihan hyvää muistutus siitä, millainen maan tilanne oikeasti on. Samartin itse viittasi Lähi-idän mellakoihin ja sanoi uskovansa, että on vain ajan kysymys, milloin maa vapautuu Castrojen hallinnosta. Asioiden pitää todennäköisesti huonontua ennen kuin ne voivat parantua, mutta ainakin Samartin uskoi järkähtämättä, että jonain päivänä hän vielä astuu maansa kamaralle. <br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnstA6RuHAiUNCMArj4LDeRawaj7T0acLEq8ZJqUnttxARn1OD2YlWitTZYPFysl3gsxpQ4QkOJXfmReFstmzWuczX5-Tng2riO3g447Le_II1FkxylD4wfdOIp_t0_hrxWP9sG0qd9hM/s1600/DSCN0541.jpg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 240px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnstA6RuHAiUNCMArj4LDeRawaj7T0acLEq8ZJqUnttxARn1OD2YlWitTZYPFysl3gsxpQ4QkOJXfmReFstmzWuczX5-Tng2riO3g447Le_II1FkxylD4wfdOIp_t0_hrxWP9sG0qd9hM/s320/DSCN0541.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5587391702519979122" /></a><br /><br />Kirjailijaa oli yllättäen kuulemassa muitakin kirjabloggareita, tapahtumasta ovat kirjoittaneet ainakin <a href="http://kirjaintenvirrassa.blogspot.com/2011/03/cecilia-samartinia-tapaamassa.html">Hanna</a> ja <a href="http://pigeonnaire.blogspot.com/2011/03/kirjailijatapaamisia-ja-loytoja.html">Linnea</a>. </span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-28770882774787681832011-03-20T22:16:00.003+01:002011-03-21T09:48:23.308+01:00odottamassa<span style="font-style:italic;">Aika juoksee nyt ihan liian kovaa! Menin tänään <a href="http://lukupiiri-blogi.blogspot.com/">Lukupiiriblogiin</a> tarkistamaan, koskas sen Anna Liisan lukeminen pitikään aloittaa, ja sitten se keskustelu olikin jo käyty ja seuraava kirjakin valittu... No, kommentit olivat sen verran mielenkiintoisia, että aion kuitenkin lukea Anna Liisan kunhan vain ehdin. <br /><br />Muutenkin odottamassa on vino pino kirjoja, jotka haluaisin lukea mahdollisimman heti, mutta mennyt ja tuleva viikko on taas pyhitetty enimmäkseen tenttiin lukemiselle ja tällä kertaa siis kansainväliselle poliittiselle taloustieteelKROOH... Graduakin pitäisi ihan oikeasti joskus tehdä ja olenkin jo yrittänyt valita luettavaksi sellaisia kirjoja, jotka jotenkin liittyisivät tutkielman aiheeseen tai ainakin vähän virittäisivät tunnelmaan. <br /><br />Lukupinossa on niiden keskeneräisten, klassikoiden, kirjastonkirjojen ja tietenkin sen iänikuisen Rikoksen ja rangaistuksen (voisin nyt oikeasti lukea sen, että pääsisin aakkoshaasteessakin joskus seuraavaan kirjaimeen...) lisäksi ainakin nämä:<br /><br />Osmo Soininvaara: Sata-komitea<br />Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras<br />Jonathan Safran Foer: Eläinten syömisestä<br />Sarita Skagens: Vain tytär<br />Leah Chishugi: Pitkä matka paratiisiin.<br /><br />Okei, ei niistä mikään ihan suoraan vielä liity graduun, mutta tällä ajatuksella voin vähän vaimentaa omantunnon ääntä...</span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-23280521841293740332011-03-14T21:45:00.002+01:002011-03-14T22:13:05.956+01:00minihaaste 2/11: nora & aliciaYritän saada kommentoitua lukemiani kirjoja vähän nopeammin ja tehokkaammin, vaikka tuntuukin, etten nyt keksi mitään kovin säkenöivää sanottavaa. Nora & Alicia oli kyllä aika ihana kirja, minulla vain ovat sanat nyt jotenkin hukassa. <br /><br />Valitsin Cecilia Samartinin uusimman suomennetun kirjan <a href="http://satunluetut.blogspot.com/2011/02/minihaaste-211-latinalainen-amerikka.html">Satun minihaasteen toiseen osaan</a>. En millään meinannut osata päättää, minkä kirjan ottaisin. Jostain syystä hyllyyni on kertynyt enemmänkin lattarikirjoja ja pitkän aikaa ajattelin, että luen jotain Allendelta tai García Márquezilta. Noran & Alician ennakkokappale on kuitenkin odottanut kirjapinossani niin kauan (kirjahan on tullut myyntiinkin jo jonkin aikaa sitten...), että päätin vihdoin tarttua siihen. Kirjailija on tulossa Suomeen ensi viikolla ja vierailee myös työpaikallani, joten sikälikin nyt oli hyvä aika lukea kirja. <br /><br />En ole lukenut Samartinilta muita kirjoja, joten en oikeastaan odottanut mitään. Taisin lukea kirjan vähän huolimattomasti (junamatkoilla, hammaslääkärin odotushuoneessa etc.) eikä sen lumous pysynyt ihan rikkumattomana, mutta ei kirja missään nimessä jättänyt kylmäksi. Oikeastaan varsinkaan loppupuolella en olisi malttanut päästää sitä millään käsistäni. Kirjan lopussa asiat tapahtuivat minusta ehkä hivenen liian nopeasti, selittelemättä mutta ihastuin erityisesti kuvauksiin Kuubasta, hyvässä ja pahassa. <br /><br />Kirja kertoo siis kahden serkkutytön ja parhaan ystävän tarina. Kuuban vallankumouksen myötä tyttöjen tiet erkanevat mutta side heidän välillään pitää. Samartin, joka on itse syntynyt Havannassa ja paennut Castron vallan alta, maalaa kuvan mystisestä Kuubasta ja kertoo maan tuhosta ja rappiosta riipaisevasti ja säästelemättä. Kuuba on aina kiehtonut minua, eikä tämä kirja ainakaan vähentänyt haluani matkustaa joskus sitä katsomaan. <br /><br />Nora & Alicia muistutti minua monesta kirjasta, joita olen viime aikoina lukenut. Luin juuri tätä ennen Purppuranpunainen hibiskus -kirjan, jossa myös oltiin jossain ihan muualla kuin hyvinvointi-Suomessa. Joten mieleen tuli myös Boynen Kapina laivalla ja Hosseinin Leijapoika. Kirja oli hyvällä tavalla yllätyksellinen ja ihmiset ja rakkaus ja kaikki muutkin tunteet huokuivat niin suurta intohimoa, että hetken tuntui aika tylsältä olla kylmä ja viileä pohjoismaalainen. <br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcT87soecGdXNxl2qi9QCJaie2xj_ZyaWZx7mpb7tYzbactoHBa9"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 179px; height: 282px;" src="http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcT87soecGdXNxl2qi9QCJaie2xj_ZyaWZx7mpb7tYzbactoHBa9" border="0" alt="" /></a><br /><span style="font-style:italic;"><br />"Viimeisellä hetkellään hän käänsi kasvonsa kohti taivasta ja huusi:</span> 'Viva la libertad, viva Cuba!'<br /><span style="font-style:italic;">Sen jälkeen kun hänet oli ammuttu, huusin nuo sanat ilmaan yhä uudestaan ja uudestaan, tuntien ajan tein niin. Huusin niin kauan, että ääneni oli käheä enkä kyennyt oikein edes hengittämään. Isoäiti sulki kaikki ikkunta vakoilijoiden pelossa, sillä heitä oli joka puolella. Mutta minä en välittänyt siitä silloin, enkä välitä nytkään. Vaikka tapahtuneesta on kulunut jo monta kuukautta, minä huudan yhä isän kanssa, Nora. Ne ovat hiljaisia huutoja, jotka vaihtuvat lohduttomaksi nyyhkytykseksi yön pimeydessä, silloin kun kukaan ei voi kuulla. Joka päivä minusta tuntuu, että hän palaa hetkenä minä hyvänsä taas kotiin, ja noina hetkinä minä ymmärrän saavani odottaa isää koko loppuelämäni."</span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-4303351520211916692011-03-09T19:57:00.005+01:002011-03-14T22:13:30.442+01:00zombieOlen kyllä jokseenkin huono kirjablogaaja, kun en koskaan malta (ehdi/jaksa/muista...) kirjoittaa mitään lukemistani kirjoista. Kasasin eteisen kirjahyllylle (!) kirjastosta lainattuja kirjoja, jotka olen lukenut ja voisin vaikka palauttaa, niin että joku muukin saisi niistä iloa. Pinossa olivat mm. Jari Järvelän Zombie, Bo Carpelanin Benjamin, Sami Hilvon Viinakortti, Raija Siekkisen Kalliisti ostetut päivät ja Tuula-Liina Variksen Pikku naisia, joista yhdestäkään en ole tainnut kirjoittaa vielä sanaakaan. Puhumattakaan niistä oman hyllyn kirjoista, jotka ovat jääneet kommentoimatta...<br /><br />Sanon nyt ensiksi muutaman sanan Järvelän Zombiesta. Olin syksyllä Otavan kirjaillassa kuuntelemassa, kun Järvelä kertoi uudesta kirjastaan ja halusin lukea sen ainakin siksi, että kirjassa puhutaan jalkapallosta. Ja siksi, että Jari on aina yhtä ihana. Olemme kotoisin samasta kaupungista ja Järvelä on joskus mm. vieraillut lukiossani kertomassa kirjoistaan. Muistan vieläkin, miten hän kertoi tarinaa poikansa nimestä (Havu) ja jo silloin opin pitämään hänestä. En ole kuitenkaan (muistaakseni) lukenut Järvelältä muita kirjoja kuin vuonna 2007 Finlandia-ehdokkaana olleen Romeon ja Julian. Uusimman kirjan aihe vaikutti kuitenkin niin kiinnostavalta, että etsin sen käsiini kirjastosta.<br /><br />Kirja kertoo palermolaisesta toimittajasta, joka on joutunut kahnauksiin mafiapomojen kanssa ja on rangaistukseksi lähetetty kylmään ja pimeään Ylämaahan kirjoittamaan juttuja paikallisista potkupallopeleistä. Surkean urheilutoimittajan uransa lisäksi Angelo pestautuu töihin paikalliseen pitseriaan, pikkutuhmia elokuvalaineja laukovan Don Juhon alaiseksi ja rakastuu Juhon salaiseen rakastettuun, vaaleaan ja hysteeriseen naiseen. Yllättävien uutisten houkuttelemana Angelo palaa Alamaahan taistelemaan hengestään.<br /><br />Järvelä kertoi itse vihanneensa Italiaa nuoruuden interrailreissussa tapaamansa italialaisnuorukaisen tähden (kirjassa on hillitön kuvaus kohtaamisesta), mutta menettäneensä maalle lopulta koko sydämensä. Kirjasta huokuukin kiintymys ja tietynlainen tuttuus, vaikken olekaan varma, kuinka hyvin mafiakuvaukset oikeasti pitävät paikkansa. Kylmästä Ylämaastakin Järvelä kirjoittaa hauskasti ja oivaltavasti, vaikka Suomi-kuvauksissa onkin helppo sortua. Alamaata kuvaavat Kuolema-luvut ovatkin jotenkin herkullisempia ja kirjan päättävä kolmas osa on yhtäaikaisessa odottamattomuudessaan ja kliseellisyydessään mainio. Hetkittäin, erityisesti kun Järvelä kuvaa jotain vauhdikasta tapahtumista, en saanut ihan langan päästä kiinni mutta kirja oli silti hauskaa luettavaa - varsinkin jalkapallon ystävälle ja entiselle italialaisten vihaajalle.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRY6jg16vhppGf_qBhfsIs1r-O8neF1DEaqsNbmFNwUPo2j24KV"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 178px; height: 283px;" src="http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRY6jg16vhppGf_qBhfsIs1r-O8neF1DEaqsNbmFNwUPo2j24KV" alt="" border="0" /></a><br /><br /><span style="font-style:italic;">"Parhaat jalkapalloilijat ovat kentän ulkopuolella rampoja, yksinkertaisia, monet eivät osaa edes lukea. Niille pitää lukea ääneen lehtijutut, jotka koskevat niitä.<br /><br />Se, että on poikkeava yksilö kentällä, vaatii ruumiillista tai henkistä poikkeavuutta.<br /><br />Monella huippufutarilla ovat jalkaterät kääntyneet syntyjään sisäänpäin. Niiden kävely on sen takia kentän ulkopuolella ankan vaapuntaa, joka herättää vain sääliviä katseita tai pilkkanaurun, jos kulkija jää tuntemattomaksi. Mutta samat käyristyneet jalkaterät mahdollistavat kierrepotkut, jotka ylittävät minkä tahansa muurin, putoavat maalin ylänurkkaan. Parhaat vaparipotkijat ovat kieroluisia rääpäleitä.<br /><br />Peléllä oli lättäjalat. Maradona oli parhaina päivinäänkin läski kääpiö. Samoin Romario.<br /><br />Rivelino jaksoi hölkätä Cooperin testissä tuhat kaksisataa metriä. Kotikisojemme maalikuningas Paolo Rossi jaksoi juosta vain kymmenen metriä kerralla. Ne kymmenen metriä riittivät. Niiden jälkeen mies oksensi uupumuksesta.<br /><br />Pelén jälkeen Brasilian kaikkien aikojen hämmästyttävin ilmestys, Garrincha, oli tyhmempi kuin fasaani ja kampurajalka. Ranskalaisen legendan Michel Platinin nilkat olivat lasia. Ja kun kikkarapää söi kevytpizzan, paino lisääntyi heti kahdella kilolla. Zidanen kehitysvammat täyttäisivät Kodin lääkärikirjan. Lisäksi hänen molemmat nimensä alkavat Z-kirjaimella. Ranskan nykyinen maajoukkue on pelottavan voimakas, sillä se on haalittu apukoulusta.<br /><br />Ylämaan paras pelaaja, Litmanen, juoksee kuin paskantava hevonen.<br /><br />Siksi en voinut kirjoittaa juttujani toisin, A selitti sänkyseinällä huojuville oksanvarjoille. Rakkain joukkueeni on se, jonka peli perustuu eniten epätäydellisyyteen. Poikkeavuuden kunnioittamiseen. Rakkain pelaajani se, joka ei selviäisi hetkeäkään ilman jalkapalloa, pallo on hänen munuaiskoneensa. Ilman jalkapalloa hän lyyhistyy ja kuolee.<br /><br />Jalkapallolegendat ovat kroonisesti kuolemansairaita, kuolemaa hidastaa vain se, että he saavat viipyä kentällä. Ilman fudista likaiset legendat kerjäisivät kadunkulmassa. Sitäkään he eivät osaisi kunnolla.<br /><br />Tällaisten pelaajien jalkapalloa minä kehun. Epätäydellisyyden täydellisyyttä."<br /></span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-90063170623039174882011-02-27T21:46:00.003+01:002011-02-27T21:56:21.033+01:00klassikkohaasteen kirjat<span style="font-style: italic;">Tänään ei pitänyt tehdä mitään muuta kuin kirjoittaa gradua - niinpä olikin kummasti aikaa esim. valita klassikkohaasteen kirjoja... Ensin ajattelin, etten millään keksi, mutta sitten listalla olikin yhtäkkiä reilusti yli kymmenen nimekettä. Siksi päädyin pudottamaan Rikoksen ja rangaistuksen sittenkin pois, koska olen jo päättänyt lukea sen aakkohaasteessa. Vähän harmittaa, ettei listalla ole yhtään ranskankielistä kirjaa (Papillon minulla on isän peruina suomeksi). Voi olla, että muutoksia siis tulee. Aion toisaalta muutenkin lukea suurimman osan kirjoista suomeksi eikä alkukielellä, koska valitsin kaikki kirjat (paitsi Oikeusjutun, joka on kirjastosta) omasta hyllystäni, enkä aio hankkia uusia kirjoja haastetta varten. Oli muuten aika jännää miettiä, millä perusteella kirja on klassikko ja siis haasteeseen sopiva. </span><br /><br /><span style="font-style: italic;">Henri Charrière: Vanki nimeltä Papillon</span><br /><span style="font-style: italic;">Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina</span><br /><span style="font-style: italic;">Sylvia Plath: The Bell Jar</span><br /><span style="font-style: italic;">Mika Waltari: Johannes Angelos</span><br /><span style="font-style: italic;">Franz Kafka: Oikeusjuttu</span><br /><span style="font-style: italic;">George Orwell: Animal Farm</span><br /><span style="font-style: italic;">Ilmari Kianto: Punainen viiva</span><br /><span style="font-style: italic;">Nikolai Gogol: Kuolleet sielut</span><br /><span style="font-style: italic;">Hannu Salama: Juhannustanssit</span><br /><span style="font-style: italic;">Charles Bukowski: Vanhan likaisen miehen juttuja</span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-68590125719929904932011-02-23T21:39:00.003+01:002011-02-23T21:41:01.239+01:00maaliskuun lukupiiri<span style="font-style: italic;">En saanut tartuttua helmikuun kirjaan, siis siihen Hesseen, mutta maaliskuussa voisi onnistuakin. </span><a style="font-style: italic;" href="http://lukupiiri-blogi.blogspot.com/">Lukupiiriblogin</a><span style="font-style: italic;"> kuukauden kirjana on Minna Canthin Anna Liisa, jonka syksyllä eläkkeelle jäänyt kirjakaupan mummoni minulle lahjoitti. Canthiakaan en ole koskaan lukenut, tässä olisi siis tilaisuus. Ja klassikostakin tämä kai kävisi... </span><br /><br /><span style="font-style: italic;">Kunhan saisi nuo tenttikirjat ja gradukirjatkin joskus luettua. </span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-65517657833251500182011-02-21T15:05:00.003+01:002011-02-21T15:43:25.522+01:00viimeaikaista lukemistoa<span style="font-style: italic;">Aimo Ruusunen (toim.): Media muuttuu. Viestintä savitauluista kotisivuihin</span><br /><span style="font-style: italic;">Kaarle Nordenstreng & Osmo A. Wiio: Suomen mediamaisema</span><br /><span style="font-style: italic;">Janne Matikainen: Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla</span><br /><span style="font-style: italic;">Nikolas Rose: Politics of Life Itself</span><br /><span style="font-style: italic;">Sonja Miettinen: Eron aika. Tyttärien kertomuksia ikääntuneen vanhemman kuolemasta</span><br /><span style="font-style: italic;">Leif Åberg: Viestinnän johtaminen</span><br /><span style="font-style: italic;">Hannu Nieminen & Mervi Pantti: Media markkinoilla</span><br /><span style="font-style: italic;">Esa Väliverronen (toim.): Journalismi murroksessa</span><br /><span style="font-style: italic;">Anna Kontula: Näkymätön kylä...</span><br /><br /><span style="font-style: italic;">Pitää varmaan ottaa klassikkohaasteeseen myös sosiologian klassikot: lukulistalla on vielä ainakin Habermasin Julkisuuden rakennemuutos ja Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria.</span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-32478957754862158702011-02-13T18:20:00.006+01:002011-02-13T18:26:03.645+01:00klassikkohaaste<span style="font-style: italic;">Olen monessa blogissa jo törmännyt tähän </span><a style="font-style: italic;" href="http://lumikinluetut.blogspot.com/2011/01/10-klassikkoa.html">Klassikkohaasteeseen</a><span style="font-style: italic;">, joka alun perin on </span><a style="font-style: italic;" href="http://lumikinluetut.blogspot.com/">Lumikin</a> <span style="font-style: italic;">kynästä lähtöisin.</span><span style="font-style: italic;"> Olin koko ajan ajatellut osallistua, mutta tajusin vasta nyt, että se aloitushan oli jo kaksi viikkoa sitten... No, onneksi tähän haasteeseen ehtivät mukaan vähän hitaammatkin. Ideana on siis lukea kymmenen klassikkoa tämän vuoden loppuun mennessä, joten myöhästelystä huolimatta aikaa on vielä. Minä tykkään klassikoista mutta työn puolesta tulee nykyään luettua enemmän uutuuskirjoja. Tässä siis hyvä ponnin klassikoinnille. En ole ehtinyt vielä miettiä kaikkia haasteen kirjoja, mutta ainakin aion lukea Kafkan Oikeusjutun, jonka lainasin eilen kirjastosta ja sitten tuon pahaisen Rikoksen ja rangaistuksen, johon aakkoshaastekin viime vuonna jumiutui... Lisää klassikoita ja lisää aakkosiakin siis toivottavasti luvassa.</span><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiilkn4qol0Sm78gCqvIFHOfh9iYRskfR92qdgZC_YGCykFzZtzrXaPBCshxIfbHJOJeJR9JNkDIfPU1I2D7RYCxh-HZNH7fjUlh_jfjy-MB7vqt7mD1T68DvRkpnuQIHWP_GskOwm2_ume/s1600/10+klassikkoa.JPG"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 365px; height: 462px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiilkn4qol0Sm78gCqvIFHOfh9iYRskfR92qdgZC_YGCykFzZtzrXaPBCshxIfbHJOJeJR9JNkDIfPU1I2D7RYCxh-HZNH7fjUlh_jfjy-MB7vqt7mD1T68DvRkpnuQIHWP_GskOwm2_ume/s1600/10+klassikkoa.JPG" alt="" border="0" /></a>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-17169699720888159062011-02-13T18:13:00.002+01:002011-02-13T18:15:56.059+01:00kesken<span style="font-style: italic;">Huvittaa tuo "Reading now" ja kaikki nuo ranskankieliset kirjat, jotka ovat roikkuneet siinä iäisyyksiä. En silti poista niitä, aion kyllä lukea niin de Beauvoirit kuin Sartretkin loppuun, kunhan on aika.<span style="font-style: italic;"> Ja Kunderan sitten, kun saan jostain omaksi tuon ranskankielisen version. Suomenkielisen luin vuosia sitten.<br /></span></span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-37725465739758617772011-02-13T17:48:00.004+01:002011-02-13T18:07:20.563+01:002X100Tämäkin haaste on ollut monessa blogissa. Voi olla, että oon jo laittanut jomman kumman vastaukset tännekin (en jaksa tarkistaa ja toivon, että vastaukset ei poikkea kauheasti mahdollisista edellisistä... vaikka toki luetut ovat saattaneet lisääntyä). Kummasti tässä siivotessa keksii kaikkia tärkeitä haasteita, joihin pitää vastata. Pistin tummalla ne, jotka oon lukenut kokonaan ja kursiivilla ne, jotka on jääneet kesken (ja sarjat, joita en oo lukenut kokonaan).<br /><br />"Have you read more than 6 of these books? The BBC believes most people will have read only 6 of the 100 books listed here."<br /><br />Bold those books you've read in their entirety.<br /><br />1. Pride and Prejudice – Jane Austen<br /><span style="font-weight: bold;">2. The Lord of the Rings – JRR Tolkien</span><br />3. Jane Eyre – Charlotte Bronte<br /><span style="font-style: italic;">4. Harry Potter series – JK Rowling</span><br /><span style="font-weight: bold;">5. To Kill a Mockingbird – Harper Lee</span><br /><span style="font-style: italic;">6. The Bible</span><br /><span style="font-weight: bold;">7. Wuthering Heights – Emily Bronte</span><br /><span style="font-weight: bold;">8. Nineteen Eighty Four – George Orwell</span><br />9. His Dark Materials – Philip Pullman<br /><span style="font-weight: bold;">10. Great Expectations – Charles Dickens</span><br /><span style="font-weight: bold;">11. Little Women – Louisa May Alcott</span><br />2. Tess of the D'Urbervilles – Thomas Hardy<br />13. Catch 22 – Joseph Heller<br />14. Complete Works of Shakespeare<br />15. Rebecca – Daphne Du Maurier<br /><span style="font-weight: bold;">16. The Hobbit – JRR Tolkien</span><br />17. Birdsong – Sebastian Faulks<br /><span style="font-weight: bold;">18. Catcher in the Rye – JD Salinger</span><br /><span style="font-weight: bold;">19. The Time Travellers Wife – Audrey Niffenegger</span><br />20. Middlemarch – George Eliot<br /><span style="font-style: italic;">21. Gone With The Wind – Margaret Mitchell</span><br />22. The Great Gatsby – F Scott Fitzgerald<br /><span style="font-weight: bold;">23. Bleak House – Charles Dickens</span><br />24. War and Peace – Leo Tolstoy<br /><span style="font-style: italic;">25. The Hitchhiker’s Guide to the Galaxy – Douglas Adams</span><br />26. Brideshead Revisited – Evelyn Waugh<br /><span style="font-style: italic;">27. Crime and Punishment – Fyodor Dostoyevsky</span><br />28. Grapes of Wrath – John Steinbeck<br /><span style="font-weight: bold;">29. Alice in Wonderland – Lewis Carroll</span><br />30. The Wind in the Willows – Kenneth Grahame<br />31. Anna Karenina – Leo Tolstoy<br />32. David Copperfield – Charles Dickens<br /><span style="font-weight: bold;">33. Chronicles of Narnia – CS Lewis</span><br />34. Emma – Jane Austen<br />35. Persuasion – Jane Austen<br />36. The Lion, The Witch and The Wardrobe – CS Lewis<br /><span style="font-weight: bold;">37. The Kite Runner – Khaled Hosseini</span><br />38. Captain Corelli’s Mandolin – Louis De Berniere<br />39. Memoirs of a Geisha – William Golden<br /><span style="font-weight: bold;">40. Winnie the Pooh – AA Milne</span><br />41. Animal Farm – George Orwell<br /><span style="font-weight: bold;">42. The Da Vinci Code – Dan Brown<br />43. One Hundred Years of Solitude – Gabriel Garcia Marquez</span><br />44. A Prayer for Owen Meaney – John Irving<br />45. The Woman in White – Wilkie Collins<br /><span style="font-weight: bold;">46. Anne of Green Gables – LM Montgomery</span><br />47. Far from the Madding Crowd – Thomas Hardy<br />48. The Handmaids Tale – Margaret Atwood<br />49. Lord of the Flies – William Golding<br />50. Atonement – Ian McEwan<br />51. Life of Pi – Yann Martell<br />52. Dune – Frank Herbert<br />53. Cold Comfort Farm – Stella Gibbons<br />54. Sense and Sensibility – Jane Austen<br />55. A Suitable Boy – Vikram Seth<br /><span style="font-weight: bold;">56. The Shadow of the Wind – Carlos Ruiz Zafon<br />57. A Tale Of Two Cities – Charles Dickens<br />58. Brave New World – Aldous Huxley</span><br />59. The Curious Incident of the Dog in the Night-time – Mark Haddon<br />60. Love in the time of Cholera – Gabriel Garcia Marquez<br />61. Of Mice and Men – John Steinbeck<br /><span style="font-weight: bold;">62. Lolita – Vladimir Nabokov<br />63. The Secret History – Donna Tartt<br />64. The Lovely Bones – Alice Sebold</span><br />65. Count of Monte Cristo – Alexandre Dumas<br />66. On the Road – Jack Kerouac<br />67. Jude the Obscure – Thomas Hardy<br />68. Bridget Jones’s Diary – Helen Fielding<br />69. Midnight’s Children – Salman Rushdie<br />70. Moby Dick – Herman Melville<br /><span style="font-weight: bold;">71. Oliver Twist – Charles Dickens</span><br />72. Dracula – Bram Stoker<br /><span style="font-weight: bold;">73. The Secret Garden – Frances Hodgson Burnett</span><br />74. Notes from a Small Island – Bill Bryson<br />75. Ulysses – James Joyce<br />76. The Bell Jar – Sylvia Plath<br />77. Swallows and Amazons – Arthur Ransome<br />78. Germinal – Emile Zola<br />79. Vanity Fair – William Makepeace Thackeray<br />80. Possession – AS Byatt<br />81. A Christmas Carol – Charles Dickens<br />82. Cloud Atlas – David Mitchell<br />83. The Colour Purple – Alice Walker<br />84. The Remains of the Day – Kazuo Ishiguro<br />85. Madame Bovary – Gustave Flaubert<br />86. A Fine Balance – Rohinton Mistry<br />87. Charlotte's Web – EB White<br />88. The Five People You Meet In Heaven – Mitch Albom<br />89. Adventures of Sherlock Holmes – Sir Arthur Conan Doyle<br />90. The Faraway Tree collection – Enid Blyton<br /><span style="font-style: italic;">91. Heart of Darkness – Joseph Conrad</span><br /><span style="font-weight: bold;">92. The Little Prince – Antoine de Saint Exupery</span><br />93. The Wasp Factory – Iain Banks<br />94. Watership Down – Richard Adams<br />95. A Confederacy of Dunces – John Kennedy Toole<br />96. A Town Like Alice – Nevil Shute<br />97. The Three Musketeers – Alexandre Dumas<br />98. Hamlet – William Shakespeare<br />99. Charlie & the Chocolate Factory – Roald Dahl<br />100. Les Miserables – Victor Hugo<br /><br />26/100 kokonaan<br /><br /><br />Sitten vielä tämä toinen:<br /><br />Keskisuomalaisen 100 kirjaa, jotka tulee lukea ennen kuolemaa:<br /><br />1. Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen<br /><span style="font-weight: bold;">2. J.R.R. Tolkien - Taru sormusten herrasta<br />3. Väinö Linna - Tuntematon sotilas</span><br /><span style="font-style: italic;">4. Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä</span><br />5. Väinö Linna - Täällä Pohjantähden alla 1-3<br />6. Agatha Christie - 10 pientä neekeripoikaa<br /><span style="font-style: italic;">7. Fjodor Dostojevski - Rikos ja rangaistus</span><br /><span style="font-weight: bold;">8. Anne Frank - Nuoren tytön päiväkirja</span><br /><span style="font-style: italic;">9. Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille</span><br /><span style="font-weight: bold;">10. Astrid Lindgren - Veljeni Leijonamieli<br />11. Antoine de Saint-Exupéry - Pikku Prinssi</span><br /><span style="font-style: italic;">12. J.K. Rowling - Harry Potter -sarja</span><br /><span style="font-weight: bold;">13. Gabriel García Márquez - Sadan vuoden yksinäisyys<br />14. George Orwell - Vuonna 1984</span><br /><span style="font-style: italic;">15. Veikko Huovinen - Havukka-ahon ajattelija<br />16. Elias Lönnrot - Kalevala</span><br />17. Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo<br /><span style="font-weight: bold;">18. Sofi Oksanen - Puhdistus<br />19. Astrid Lindgren - Peppi Pitkätossu</span><br />20. Mihail Bulgakov - Saatana saapuu Moskovaan<br />21. Richard Bach - Lokki Joonatan<br />22. Umberto Eco - Ruusun nimi<br /><span style="font-weight: bold;">23. Tove Jansson - Muumipeikko ja pyrstötähti</span><br /><span style="font-style: italic;">24. J. & W. Grimm - Grimmin sadut I-III</span><br /><span style="font-weight: bold;">25. Dan Brown - Da Vinci -koodi</span><br /><span style="font-weight: bold;">26. Enid Blyton - Viisikko-sarja<br />27. Anna-Leena Härkönen - Häräntappoase</span><br /><span style="font-style: italic;">28. Ernest Hemingway - Vanhus ja meri</span><br /><span style="font-style: italic;">29. Goscinny - Uderzo - Asterix-sarja</span><br />30. John Irving - Garpin maailma<br /><span style="font-weight: bold;">31. Louisa May Alcott - Pikku naisia</span><br />32. Victor Hugo - Kurjat<br /><span style="font-weight: bold;">33. C.S. Lewis - Narnian tarinat<br />34. A.A. Milne - Nalle Puh</span><br />35. Henri Charriete - Vanki nimeltä Papillon<br />36. Alexandre Dumas - Kolme muskettisoturia<br /><span style="font-weight: bold;">37. Emily Brontë - Humiseva harju</span><br />38. William Golding - Kärpästen herra<br />39. Juhani Aho - Rautatie<br />40. Leo Tolstoi - Anna Karenina<br /><span style="font-weight: bold;">41. Frank McCourt - Seitsemännen portaan enkeli</span><br />42. Arthur C. Clarke - Avaruusseikkailu 2001<br /><span style="font-weight: bold;">43. J.D. Salinger - Sieppari ruispellossa</span><br />44. Charlotte Brontë - Kotiopettajattaren romaani<br />45. Kurt Vonnegut - Teurastamo 5<br />46. Isaac Asimov - Säätiö<br />47. Aapeli - Pikku Pietarin piha<br />48. Leo Tolstoi - Sota ja rauha<br /><span style="font-weight: bold;">49. Mauri Kunnas - Koiramäen talossa</span><br /><span style="font-style: italic;">50. Margaret Mitchell - Tuulen viemää</span><br />51. Nikolai Gogol - Kuolleet sielut<br /><span style="font-weight: bold;">52. Albert Camus - Sivullinen<br />53. Kirsi Kunnas - Tiitiäisen satupuu</span><br /><span style="font-style: italic;">54. Hergé - Tintti-sarja</span><br />55. Miquel Cervantes - Don Quijote<br /><span style="font-weight: bold;">56. Eduard Uspenski - Fedja-setä, kissa ja koira</span><br />57. Mark Twain - Huckleberry Finnin seikkailut<br />58. Johanna Sinisalo - Ennen päivänlaskua ei voi<br />59. Herman Hesse - Lasihelmipeli<br />60. Günther Grass - Peltirumpu<br /><span style="font-style: italic;">61. Jostein Gaarder - Sofian maailma</span><br />62. Leon Uris - Exodus<br /><span style="font-weight: bold;">63. Lucy M. Montgomery - Pieni runotyttö</span><br /><span style="font-style: italic;">64. Ilmari Kianto - Punainen viiva</span><br />65. Franz Kafka - Oikeusjuttu<br />66. Guareschi Giovanni - Isä Camillon kylä<br /><span style="font-weight: bold;">67. Lewis Caroll - Liisan seikkailut ihmemaassa</span><br />68. John Steinbeck - Eedenistä itään<br />69. Kari Hotakainen - Juoksuhaudantie<br /><span style="font-weight: bold;">70. Paulo Coelho - Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin</span><br />71. Jules Verne - Maailman ympäri 80 päivässä<br />72. Risto Isomäki - Sarasvatin hiekkaa<br />73. Jaroslav Hasek - Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa<br />74. Giovanni Boccaccio - Decamerone<br /><span style="font-weight: bold;">75. Oscar Wilde - Dorian Grayn muotokuva<br />76. Milan Kundera - Olemisen sietämätön keveys</span><br />77. Homeros - Odysseia<br /><span style="font-weight: bold;">78. Peter Hoeg - Lumen taju</span><br />79. Arthur Conan Doyle - Baskervillen koira<br />80. William Shakespeare - Hamlet<br /><span style="font-style: italic;">81. Eino Leino - Helkavirsiä-sarja</span><br /><span style="font-weight: bold;">82. Stieg Larsson - Miehet, jotka vihaavat naisia</span><br />83. Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia<br />84. Thomas Harris - Uhrilampaat<br />85. Raymond Chandler - Syvä uni<br />86. Jean M. Untinen-Auel - Luolakarhun klaani<br /><span style="font-weight: bold;">87. Deborah Spungen - Nancy</span><br />88. Stephen King - Hohto<br /><span style="font-weight: bold;">89. Laura Ingalls Wilder - Pieni talo preerialla</span><br />90. Laila Hietamies - Hylätyt talot, autiot pihat<br />91. Aino Suhola - Rakasta minut vahvaksi<br />92. Aleksandr Solzhenitsyn - Vankileirien saaristo<br /><span style="font-style: italic;">93. Mikael Niemi - Populäärimusiikkia Vittulajänkältä</span><br /><span style="font-weight: bold;">94. Timo K. Mukka - Maa on syntinen laulu</span><br />95. Juha Vuorinen - Juoppohullun päiväkirja<br />96. Kjell Westö - Missä kuljimme kerran<br />97. Veijo Meri - Manillaköysi<br />98. Maria Jotuni - Huojuva talo<br /><span style="font-weight: bold;">99. Juha Itkonen - Anna minun rakastaa enemmän<br />100. Jan Guillou - Pahuus</span><br /><br />35/100 kokonaan. Ainakin on paljon luettavaa vielä jäljelläkin (vaikka ihan kaikkia noista en kuitenkaan aio - kaikki ei musta ole ihan sen arvoisia). Ihanan monta löytyy omastakin hyllystä!Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-91026212046202869042011-02-12T16:30:00.005+01:002011-02-13T18:26:34.269+01:00heihei bo<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSazVGI_6cC30BEQpu2lhEBTJgbziooHvARPh3FqVpHknMkVPia"><img style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center; cursor: pointer; width: 275px; height: 183px;" src="http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSazVGI_6cC30BEQpu2lhEBTJgbziooHvARPh3FqVpHknMkVPia" alt="" border="0" /></a>Taas loppuivat yhdet sanat. Mutta onneksi ne eivät katoa.<br /><br />Otin kirjastosta mukaan Carpelanin Benjaminin. Kotona avasin sen mistä sattuu:<br /><br /><span style="font-style: italic;">"Jos minä ennen kuljin varmoja, toisten rakentamia teitä pitkin, saan nyt loikkia yli soiden ja oikeastaan minun pitäisi opetella lentämään, jotta voisin seurata omien, tosin ehkä sekapäisten ajatusteni kulkua. Pitää itsensä nopeassa liikkeessä, jotta saavuttaisi oman painonsa! Poika juoksee ylös mäentöyrästä, näkee minun istuvan isoäidin huoneessa ja katoaa samassa, tässä minä istun, olen seitsemän vuotta ja samalla kuusikymmentäkaksi, maailma kallistuu, tulee ulkopuolella olemisen tunne ja tilkkupeiton, ennemmin tai myöhemmin minut paljastetaan! Siitä että olen uneksinut, keksinyt kaiken omasta päästäni. Jokaisesta onnen hetkestä saat maksaa, ennemmin tai myöhemmin."</span><br /><br />Itku siitä tuli.Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-28335617798973648722011-02-06T16:13:00.007+01:002011-02-06T21:00:25.686+01:00minihaaste 1/11: kolmas tyttöSatun blogissa on meneillään ihanan <a href="http://satunluetut.blogspot.com/2011/01/minihaaste-111-viimeinkin.html">minihaasteen ensimmäinen osa</a>, jonka ideana oli lukea jokin kirja, johon on jo kauan ajatellut tarttua muttei koskaan ole saanut aikaiseksi. Minäpä valitsin haasteeseen oikein herkullisesti Agatha Christien, jolta en ole koskaan lukenut ensimmäistäkään kirjaa... Aikonut olen kyllä! Joulun aikaan pääsin jo melkein sanoista tekoihin, kun hamstrasin äidin kirjahyllystä yhden nti Marplen ja yhden Hercule Poirot'n. Päädyin näistä jälkimmäiseen, koska belgialainen yksityisetsivä jotenkin kiehtoo minua. Kolmas tyttö -kirjan valitsin äidin hyllystä siksi, että takakannessa puhuttiin pitkätukkanuorison epämääräisestä törmäilystä ja hipeistä.<br /><br />Kirjan alussa nuori tyttö kuin intohimoton Ofelia tulee Poirot'n luokse ja arvelee ehkä tehneensä murhan. Tyttö kuitenkin lähtee tiehensä ennen kuin ehtii kertoa enempiä yksityiskohtia ja etsivän kimurantiksi tehtäväksi jää etsiä tuo mahdollinen murha. Sehän löytyy ja lopulta selviääkin, moniaitten kiemuroiden kautta. <br /><br />Tunnelma on jopa leppoisa, tapahtumat ovat sopivan uskottavia eikä niissä kikkailla samaan tapaan kuin nykydekkareissa. Tärkeintä on aina istua alas ja ajatella, muuten mistään ei tule mitään. Eikä kupposesta kuumaa suklaatakaan haittaa ole. Myös Laura Tetrin suomennos on varsin herkullinen ja pärjäisi monelle nykytekstille. En todellakaan ihmettele, miksi ihmiset pitävät Christien kirjoista niin kovin. Enkä malta odottaa, mikä on Satun seuraava haaste...<br /><br />Itse kirja on muuten varmaan jostain divarista aikoinaan hankittu. Takakanteen on kuulakärkikynällä kirjoitettu 2:50, epäilen markkoja. Se on myös niin luettu, että on jo hajonnut kahteen osaan. Ja siitä puuttuu sivuja! Onneksi loppuratkaisu sentään oli tallella... <br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTwE8cHVB4Yxs6FxEnpZ_BpYIRzkJ1EF72Em3S9_is34RkxEZ4Rxg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 192px; height: 262px;" src="http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTwE8cHVB4Yxs6FxEnpZ_BpYIRzkJ1EF72Em3S9_is34RkxEZ4Rxg" border="0" alt="" /></a><br /><br /><span style="font-style:italic;">"Hercule Poirot nautti varhaisaamiaistaan. Hänen oikean kätensä ulottuvilla oli höyryävä suklaakuppi. Hän oli aina ollut perso makealle. Suklaajuoman seurana oli briošši. Herkullinen yhdistelmä. Hän nyökkäsi hyväksyvästi. Tämä oli neljännestä leipuriliikkeestä, jota hän oli kokeillut. Leipomo oli tanskalainen mutta verrattomasti parempi kuin lähempänä sijaitseva liike, joka oli olevinaan ranskalainen. Viimeksi mainitun tuotteet olivat kaikkea muuta kuin aitoja."</span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-5096992635115882562011-02-01T19:59:00.002+01:002011-02-01T20:12:22.912+01:00tuhansien aatteiden maa<span style="font-style:italic;">Kierrätän vähän ja julkaisen yhden vähän syvällisemmän kirja-arvostelun täälläkin.<br /><br />"Tuhansien viharikosten maa<br /><br />Suunnittelin tekeväni gradun suomalaisesta [kriittisestä] maahanmuuttokeskustelusta ja bongasin WSOY:ltä aiheeseen liittyvän, Jyri ja Jera Hännisen uuden kirjan </span>Tuhansien aatteiden maa. <span style="font-style:italic;">Koska kahdeksannen vuoden opiskelijankin taloustilanne on aika tiukka, päätin kysäistä, haluaisiko kustannusjätti tukea köyhää gradunkirjoittajaa yhden kirjan verran. Kyllä halusi, ja vaikka graduaihe on jo moneen kertaan vaihtunut, kirjan teema kiinnostaa edelleen. Varsin herkulliseksi Hännisten pamfletti osoittautuikin.</span><br /><br />Tuhansien aatteiden maa <span style="font-style:italic;">ottaa osaa Suomessa kiivaana käytävään aatekeskusteluun, josta hyvinä esimerkkeinä voidaan mainita Perussuomalaisten alati kasvava kannatus tai kohua nostattanut Ylen Homoilta. Yksi kirjan keskeisistä kysymyksistä on, mitä ääriajattelu (Suomessa) on ja kuka sen ylipäänsä voi määritellä. Hännisten rajauksen mukaan ääriajattelu on äärimmäistä suhteessa keskitiehen, yleiseen mielipiteeseen ja yhteisiin arvoihin - yleisestä mielipiteestä poikkeaminen ja marginaaliajattelu eivät kuitenkaan automaattisesti tee kenestäkään fundamentalistia. Tasa-arvon puolestapuhujia, vihreän aatteen kannattajia, homoseksuaalien oikeuksien puolustajia ja orjuuden vastustajia on kaikkia aikanaan pidetty vaarallisina ääriajattelijoina. Tämä mielessä pitäen kirjassa on esitelty vain sellaisia Suomessa suosiota saavuttaneita ideologioita, jotka suuntautuvat selvästi jotain ihmisryhmää vastaan tai jotka valtaan päästyään aiheuttaisivat moraalin tai demokratian rapautumista.<br /><br />Kirjan keskiössä ovat äärioikeistolaiset maahanmuuttokriitikot, mutta osansa saavat myös “kristilliset ääriryhmät, kommunistit, ekofasistit, anarkistit, asehullut ja markkinafundamentalistit”; sellaiset ryhmät, joiden piirissä ääriajattelijoita varmasti on. Kaiken pahan perustaksi mainitaan juuri markkinauskovaisuus ja sen lietsoma ahneuden kulttuuri, jota ei kirjassa kuitenkaan tarkemmin käsitellä, koska aiheella kirjoittajien mukaan on pätevämpiäkin tuntijoita.<br /><br />Keskeiseksi teemaksi nouseva maahanmuuttokriittisyys on tekijöiden mukaan oiva esimerkki marginaalista valta-aatteeksi nousseesta ääriajattelun muodosta. Usein heppoisiin stereotypioihin pohjautuva kritiikki sai alkunsa nettikeskusteluissa ja leimahti lopulta poliittisten puolueiden väliseksi jatkuvaksi kiistaksi ja äänten kalastelun välineeksi - asenteiden muuttuessa koko ajan kriittisemmiksi. Kirjasta käy myös ilmi, miten samankaltaisesti puoluelinjat rakentuvat suhteessa äärikysymyksiin - vastakkainasettelun osapuolet ovat samat puhuttiin sitten maahanmuutosta tai aselaeista.<br /><br />Yksi kirjan oivalluksista onkin, miten silmiinpistävän samanlaista ääriryhmien ajattelu on silloinkin, kun niiden tavoitteet ovat täysin päinvastaisia. Tämä osaltaan vaikeuttaa rakentavan keskustelun ja konsensuksen syntymistä: ääriajattelijat eivät juuri perustele näkemyksiään tieteellisillä tai muuten todistusvoimaisilla argumenteilla vaan heillä on</span> varma tieto. <span style="font-style:italic;">Keskustelu “juuttuu juoksuhautoihin” ja dialogin sijaan kuullaan kahta itsevarmaa monologia.<br /><br />Jurot suomalaiset ovat hyvää maaperää kiihkoilulle ja äärimmäisille ideologioille. Kirjoittajat muistuttavat, miten täällä on oltu tarpeen tullen valmiita tappamaan vaikka oma veli, jos aatteen palo on tarpeeksi vahva. Tähän vuodenaikaan on jotenkin helppo ymmärtää, että suomalaisille kelpaa mikä tahansa mihin uskoa. Usein ääriasetelman vastakkaisilla reunoilla eivät kuitenkaan seiso me ja muut vaan muut ja muut. Homoseksuaalit vastustavat maahan tulevia islamisteja koska nämä eivät hyväksy homoja. Skinit tappavat neekereitä ja rättipäät hinttareita. Vihamielisyys leviää kuitenkin myös suuressa yleisössä vaikka matka nettikirjoittelusta väkivaltaan on Suomessa onneksi vielä pitkä.<br /><br />Hännisten ajatukset on helppo allekirjoittaa - ainakin kun on itse samaa mieltä. Heidän suhtautumisensa ei ole täysin neutraali vaan esimerkiksi luterilainen kirkko saa kritiikkiä osakseen vaikkei sitä leimatakaan ääriliikkeeksi. Toisaalta, ei tällaista kirjaa voisi kirjoittaa ottamatta omaa paikkaa ja kantaa. Kirjoittajat ovat tehneet taustatyönsä, haastatelleet niitä jotka haastatteluihin ovat suostuneet ja kaivaneet esiin vakuuttavan määrän maan alla toimivia, häiriintynyttä agendaa noudattavia kansanliikkeitä.<br /><br />Toisaalta, jos en itse kuuluisi suvaitsevaistoon, en välttämättä uskoisi näistä todisteluista sanaakaan. Mikä paremmin alleviivaisi kirjan ideaa, että useimmissa aatteissa on sama palo ja keskustelun sijaan jokainen tahtoo kuulla oman äänensä korkeimpana. Vaikka monet äärimmäiset ideologiat ovat varsin suorasukaisia ja usein tuulesta temmattuja, yllättävän moni niiden johtohahmoista on väitellyt tohtoriksi. Sellaisen sanaa voi olla vielä vaikeampi kyseenalaistaa kuin kansankielellä saarnaavan Soinin - joka useimpiin esiteltyihin hahmoihin verrattuna vaikuttaa aika velikullalta. Mietityttää, eikö akateemisella yhteisöllä ole mitään vastuuta siitä, mitä sen mandaatilla julistetaan.<br /><br />Ehkä sellainen vastuu pitäisi jonkun ottaa kantaakseen. Ensimmäiseksi voi vaikka lukea Hännisten kirjan. Valtsikassa, jossa asioista on aina oltava jotain mieltä - mieluiten oikeaa - olisi hyvä miettiä tarkkaan, mille mielipiteensä perustaa. Tai sitten voi ottaa vaarin, miten isoa mediakonsernia voi riistää opiskelijan edun nimissä."<br /><br />Kajahdus 04/2010</span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-68998587737618817502011-02-01T19:42:00.002+01:002011-02-01T20:11:35.531+01:00sementtipuutarha<span style="font-style:italic;">Hyi yök, ällöttävä. En tykännyt. En ymmärtänyt. <br /><br />Luen aina McEwanin kirjoja enkä koskaan tykkää niistä. Ainoa, josta olen vähän pitänyt, oli Rannalla. Sovitus on hyllyssä, joten se on kai pakko lukea joskus. Polte tavallaan kiinnostaa, mutten oikeasti haluaisi lukea näistä enää yhtäkään.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcT7r0fEuGxfsrG8kqCe8oR4SbfIS2pDhZtvSCflj0l1uvqOz_QTYw"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 178px; height: 284px;" src="http://t2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcT7r0fEuGxfsrG8kqCe8oR4SbfIS2pDhZtvSCflj0l1uvqOz_QTYw" border="0" alt="" /></a><br /><br />The Sement Garden<br /><br />Didn't like it, didn't even understand. Why am I still reading McEwans since I hate them all? On Chesil Beach I somewhat enjoyed but didn't quite understand either. The others I've just hated. </span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-58861865777211714992011-01-30T17:56:00.006+01:002011-02-01T20:12:36.757+01:00orapihlajapiiri<span style="font-style:italic;">Kirjakaupan tyttönä olemisessa on monta kivaa puolta (joista yksi ei ole hyvä palkka). Yksi niistä on kirjojen ennakkokappaleet. Perjantaina sain käsiini lukukappaleen Hanna Tuurin esikoisromaanista Orapihlajapiiri, jota en malttanut laskea käsistäni kun lukemisen kerran aloin.<br /><br />Kirja kertoo kuopiolaisesta Kirsistä, joka päättää pakata mukaan teini-ikäisen tyttärensä Annin ja muuttaa Irlantiin omalaatuiseen yhteisöön, jossa hoidetaan kehitysvammaisia ja eletään komuunissa. Tytär kapinoi muuttoa vastaan, mutta äiti ei kuuntele, vaikka muutto ei kivuttomasti sujukaan. <br /><br />Aihe kuulosti minusta vähän hämmentävältä, mutta elämä yhteisössä oli kuitenkin aika kiehtovaa. Äiti ja tytär ovat vuorotellen kirjan kertojia. En yleensä pidä kirjoista, joissa näkökulma muuttuu koko ajan, mutta tässä pidin erityisesti tyttären osuuksista. Teksti oli jonkin verran puhekielistä, joka häiritsi minua, vaikka se taisikin olla tyylikeino - puhekieltä oli enemmän tyttären osuuksissa. Passiivin käyttö, puuttuvat sijapäätteet ja "se" puhuttaessa ihmisistä eivät koskaan oikein vakuuta minua. <br /><br />Tarina kuitenkin vakuutti ja vaikutti. Mietin koko ajan, miten se oikein voi loppua, mutta loppu yllättikin minut niin, että aloin melkein itkeä tihrustaa lähijunassa. Tuli ihan paha mieli: miksei kirja sittenkin olisi voinut loppua onnellisesti? Tai onnellisemmin. Mutta sellainen loppu olisi varmasti ollut tylsempi. <br /><br />Äidin ja tyttären suhteen kuvauksesta tuli mieleen Tina Lundánin Ensimmäinen kesä. Hahmot ovat jotenkin juuri sopivan tavallisia ja uskottavia. Ystävyyttä rakennetaan kirjassa kauniisti. </span><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://www.otava.fi/stc/bookCovers/84568972587500398-orapihlajapiiri.jpg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 172px; height: 249px;" src="http://www.otava.fi/stc/bookCovers/84568972587500398-orapihlajapiiri.jpg" border="0" alt="" /></a>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4813027456167134451.post-32797200860530252102011-01-16T21:11:00.005+01:002011-01-16T21:31:07.731+01:00finlandia<span style="font-style:italic;"><a href="http://kokolaillakirjallisesti.blogspot.com/2011/01/finlandia-haasteesta.html">K-Blogissa</a> on näköjään meneillään Finlandia-haaste (joo ja minä innostuin näköjään lukemaan kirjablogeja vaihteeksi...). En uskalla ihan ottaa osaa haasteeseen, koska en muutenkaan ehdi mitään. Voisin ehkä yrittää lukea ainakin ne Finlandia-kirjat, jotka mulla on jo hyllyssä? <br /><br />Tässä lista kaikista palkituista ja ehdokkaista Finlandia-palkinnon historian aikana (lainattu <a href="https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/OpenCmsView?langId=-11&storeId=10052&catalogId=10001&contractId=&pageId=info/Kirjallisuuspalkinnot/Finlandia.html">Akateemisen</a> sivuilta). Merkkasin ylös (muistinvaraisesti), mitkä olen lukenut (lihavoitu) ja mitkä mulla on hyllyssä lukemattomina (kursivoitu). </span><br /><br />2010<br /><span style="font-style:italic;">Mikko Rimminen: Nenäpäivä</span><br /><span style="font-weight:bold;"><br />Markus Nummi: Karkkipäivä<br />Joel Haahtela: Katoamispiste</span><br />Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan<br /><span style="font-weight:bold;">Riikka Pulkkinen: Totta</span><br />Erik Wahlström: Flugtämjaren/Kärpäsenkesyttäjä<br /><br />2009<br />Antti Hyry: Uuni<br /><br /><span style="font-style:italic;">Turkka Hautala: Salo</span><br />Kari Hotakainen: Ihmisen osa<br />Marko Kilpi: Kadotetut<br />Merete Mazzarella: Ingen saknad, ingen sorg / Ei kaipuuta, ei surua<br /><span style="font-style:italic;">Tommi Melender: Ranskalainen ystävä</span><br /><br />2008<br /><span style="font-weight:bold;">Sofi Oksanen: Puhdistus<br /><br />Olli Jalonen: 14 solmua Greenwichiin<br />Katri Lipson: Kosmonautti</span><br />Arne Nevanlinna: Marie<br />Pirkko Saisio: Kohtuuttomuus<br /><span style="font-style:italic;">Juha Seppälä: Paholaisen haarukka</span><br /><br />2007<br /><span style="font-style:italic;">Hannu Väisänen: Toiset kengät</span><br /><br /><span style="font-weight:bold;">Agneta Ara: Det har varit kallt i Madrid</span> (osittain)<br /><span style="font-style:italic;">Juha Itkonen: Kohti</span><br /><span style="font-weight:bold;">Jari Järvelä: Romeo ja Julia</span><br /><span style="font-style:italic;">Sirpa Kähkönen: Lakanasiivet</span><br /><span style="font-weight:bold;">Laura Lindstedt: Sakset</span><br /><br />2006<span style="font-style:italic;"><br />Kjell Westö: Där vi en gång gått/ Missä kuljimme kerran</span><br /><br />Kari Hotakainen: Huolimattomat<br /><span style="font-weight:bold;">Markku Pääskynen: Vihan päivä</span> <br />Taina Sampakoski: Ikoni<br />Petri Tamminen: Enon opetukset<br />Robert Åsbacka: Kring torget i Skoghall<br /><br />2005<span style="font-style:italic;"><br />Bo Carpelan: Kesän varjot</span><br /><span style="font-weight:bold;"><br />Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman</span><br />Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa<br /><span style="font-weight:bold;">Tuomas Kyrö: Liitto</span><br />Pirkko Saisio: Voimattomuus<br />Anneli Toijala: Merten takaa tulleet<br /><br />2004<br /><span style="font-weight:bold;">Helena Sinervo: Runoilijan talossa</span><br /><br />Pirjo Hassinen: Kuninkaanpuisto<br /><span style="font-weight:bold;">Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani</span> (kesken)<br />Asko Sahlberg: Tammilehto<br />Jari Tervo: Myyrä<br />Erik Wahlström: Den dansande prästen<br /><br />2003<br />Pirkko Saisio: Punainen erokirja<br /><span style="font-weight:bold;"><br />Joel Haahtela: Elena<br />Juha Itkonen: Myöhempien aikojen pyhiä</span><br /><span style="font-style:italic;">Leena Lander: Käsky</span><br />Juha Ruusuvuori: Nokian nuoriso-ohjaaja<br />Lars Sund: Eriks bok<br /> <br />2002<br /><span style="font-weight:bold;">Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie</span><br /><br />Pirjo Hassinen: Jouluvaimo<br />Kjell Westö: Lang<br />Anu Kaipainen: Granaattiomena<br /><span style="font-weight:bold;">Reko Lundán: Ilman suuria suruja</span><br />Harri Tapper: Pitkäsuisten suku<br /><br />2001<br />Raittila H: Canal Grande<br /><br />Sakari Issakainen: Espalmador<br />Daniel Katz: Laituri matkalla mereen<br />Ulla-Lena Lundberg: Marsipansoldaten / Marsipaanisotilas<br />Maria Peura: On rakkautes ääretön<br />Asko Sahlberg: Eksyneet<br /><br />2000<br />Sinisalo J: Ennen päivänlaskua ei voi<br /><br />Parkkinen S: Teo<br />Peltoniemi J: Jäähyväiset sukuromaanille<br />Saisio P: Vastavalo<br />Tikka E: Lohikäärmekylpy<br />Westö K: Vådan av att vara Skrake - Isän nimeen<br /><br />1999<br />Kristina Carlson: Maan ääreen<br /><br />Jari Järvelä: Lentäjän poika<br />Antti Hyry: Aitta<br />Veronica Pimenoff: Maa ilman vettä<br />Micaela Sundström: Dessa himlar kring oss städs<br />Jari Tervo: Minun sukuni tarina<br /><br />1998<br />Pentti Holappa: Ystävän muotokuva<br /><br />Harri Tapper: Missä kurkien aura on<br />Pirkko Saisio: Pienin yhteinen jaettava (ehkä?)<br />Hannu Raittila: Ei minulta mitään puutu<br />Riikka Ala-Harja: Tom Tom Tom<br /><span style="font-weight:bold;">Mari Mörö: Kiltin yön lahjat<br /></span><br />1997<br />Antti Tuuri: Lakeuden kutsu<br /><br />Joni Skiftesvik: Yli tuulen ja sään<br />Pirkko Lindberg: Candida<br />Hilkka Ravilo: Mesimarjani, pulmuni, pääskyni<br /><span style="font-weight:bold;">Kari Hotakainen: Klassikko</span><br />Lars Sund: Lanthandlerskans son<br /><br />1996<br />Irja Rane: Naurava Neitsyt<br /><br />Päivi Alasalmi: Vainola<br />Pirjo Hassinen: Voimanaiset<br />Kauko Röyhkä: Kaksi aurinkoa<br />Heimo Susi: Virkamatka<br />Antero Viinikainen: Aleksis Kivi ja Serbian prinsessa<br /><br />1995<br />Hannu Mäkelä: Mestari<br /><br />Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi (ehkä?)<br />Veronica Pimenoff: Risteilijät<br />Carola Sandbacka: Ellen Llewellyn<br />Jari Tervo: Pyhiesi yhteyteen<br />Maarit Verronen: Pimeästä maasta<br /><br />1994<br />Eeva Joenpelto: Tuomari Müller, hieno mies<br /><br />Monica Fagerholm: Underbara kvinnor vid vatten<br />Jyrki Kiiskinen: Suomies<br />Leena Lander: Tulkoon myrsky<br />Paavo Rintala: Aika ja uni<br />Jouko Turkka: Häpeä<br /><br />1993<br />Bo Carpelan: Urwind/Alkutuuli<br /><br />Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rakkauden nälkä<br /><span style="font-weight:bold;">Anja Kauranen: Ihon aika</span><br />Juha Ruusuvuori: Kaniikki Lupus<br />Maarit Verronen: Yksinäinen vuori<br /><br />1992<br />Leena Krohn: Matemaattisia olioita tai jaettuja unia<br /><br />Tua Forsström: Parkerna<br />Pentti Holappa: Sormenjälkiä tyhjässä<br />Hannele Huovi: Matka Grönlannin halki<br />Jouni Inkala: Tässä sen reuna<br />Jarkko Laine: Maailman yksinäisin mies<br />Tytti Parras: Vieras<br />Eva Wein: Kulkue<br /><br />1991<br />Arto Melleri: Elävien kirjoissa<br /><br />Kari Aronpuro: Tasanko 967<br />Agneta Enckell: Falla<br /><span style="font-weight:bold;">Leena Lander: Tummien perhosten koti</span><br />Paavo Rintala: Sarmatian Orfeus<br /><span style="font-weight:bold;">Juha Seppälä: Super Market<br />Raija Siekkinen: Kuinka rakkaus syntyy</span><br />Lars Sund: Colorado Avenue<br /><br />1990<span style="font-style:italic;"><br />Olli Jalonen: Isäksi ja tyttäreksi</span><br /><br />Tiina Kaila: Bruno<br />Leena Krohn: Umbra<br />Juha Seppälä: Hyppynaru<br />Joni Skiftesvik: Tuulenpesä<br />Eira Stenberg: Kuun puutarhat<br />Kjell Westö: Utslag/Merkitty<br />Benedict Zilliacus: Båten i vassen/Kertomus kadonneesta saaresta<br /><br />1989<br />Markku Envall: Samurai nukkuu<br /><br />Bo Carpelan: År som löv/Vuodet kun lehdet<br />Martin Enckell: Gud All-En<br />Annika Idström: Kirjeitä Trinidadiin<br /><span style="font-style:italic;">Olli Jalonen: Johan on Johan</span><br />Eeva Joenpelto: Ei ryppyä ei tahraa<br />Leena Krohn: Rapina<br />Jarkko Laine: Oodi eiliselle sanomalehdelle<br />Ulla-Lena Lundberg: Leo<br />Ralf Nordgren: Det kluvna äpplet/Halkaistu omena<br /><br />1988<br />Gösta Ågren: Jär<br /><br />Mikael Enckell: Till Saknadens lov<br />Martti Joenpolvi: Pronssikausi<br />Anita Konkka: Hullun taivaassa<br />Hannu Mäkelä: Vetsikko<br />Pepi Reinikainen: Hullu, ihana lintu - metsäkyyhky<br />Johannes Salminen: Minnet av Alexandria/Alexandrian muisto<br />Kerttu-Kaarina Suosalmi: Ihana on Altyn-köl<br />Antti Tuuri: Uusi Jerusalem<br /><br />1987<br />Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta<br /><br />Pentti Holappa: Savun hajua<br />Sakari Issakainen: Paratiisissa ei soi Paganini<br />Christer Kihlman: Gerdt Bladhs undergång/Gerdt Bladhin tuho<br />Eila Kostamo: Mustarastas<br />Ulla-Lena Lundberg: Sand/Kalaharin hiekkaa<br />Ralf Nordgren: Pianobärarna/Pianonkantajat (Akateemisen sivulla tosin lukee "Pienonkantajat", mutta en osta sitä)<br />Mirkka Rekola: Tuoreessa muistissa kevät<br />Hannu Salama: Amos ja saarelaiset<br />Juhani Syrjä: Omenatarha<br /><br />1986<br />Sirkka Turkka: Tule takaisin, pikku sheba<br /><br />Bo Carpelan: Axel<br />Antti Hyry: Kertomus<br />Christer Kihlman: På drift i förlustens landskap/Tuuliajolla tappion maisemissa<br />Lassi Nummi: Matkalla niityn yli<br />Kirsti Paltto: Voijaa minun poroni<br />Juhani Peltonen: Iloisin suru<br />Esko Raento: Suru. Ystäväkirja<br />Eeva Tikka: Aurinkoratsastus<br />Antti Tuuri: Ameriikan raitti<br /><br />1985<br />Jörn Donner: Far och son/Isä ja poika<br /><br />Annika Idström: Veljeni Sebastian (ehkä?)<br />Leena Krohn: Tainaron<br />Matti Kuusi: Ohituksia<br />Hannu Mäkelä: Unelma onnesta numero 5<br />Matti Pulkkinen: Romaanihenkilön kuolema<br />Hannu Salama: Finlandia-sarja<br />Göran Schildt: Moderna tider/Nykyaika<br />Keijo Siekkinen: Äidin hauta<br />Caj Westerberg: Kirkas nimetön yö<br /><br />1984<br />Erno Paasilinna: Yksinäisyys ja uhma<br /><br />Bo Carpelan: Marginalia till grekisk och romersk diktning/Marginalia, merkintöjä Kreikan ja Rooman runoudesta<br />Paavo Haavikko: Pimeys<br />Veikko Huovinen: Puukansan tarina<br />Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja heimolaiset<br />Veronica Pimenoff: Loistava Helena<br />Teuvo Saavalainen: Ja poika vaikenee<br />Joni Skiftesvik: Pystyyn haudattu<br /><span style="font-style:italic;"><br />Pieni on tämä Suomen kirjallinen piiri sittenkin. </span>Riikkahttp://www.blogger.com/profile/13957899653703689454noreply@blogger.com2